Kristian Krokforsin ateljeessa

Kristian Krokfors ateljeessaan
Työn alla "ilmapallot"

Nyt lunastan aiemman lupaukseni tehdä ateljeevierailuja, ja tutustua lähemmin taiteilijoihin ja heidän työtapoihinsa. Ensimmäisen uhrini, Kristian Krokforsin nappasin helposti,  koska hänen ateljeensa sijaitsee kotitalossani, Döbelninkadulla. Ateljee on erittäin siisti ja hyvässä järjestyksessä. Siisteyden takana on talossa hiljattain tehty putkiremontti, jonka vuoksi huoneisto oli raivattava. Ei kuulema ollut ihan niin siistiä ennen remonttia. Kristianin ateljeessa on hauska istuskella. Hän ei lainkaan häiriintynyt rupattelustani, vaan jatkoi työtään, vastaillen samalla kiltisti kysymyksiini. Muistan ihastuneeni Krokforsin vihreisiin puihin jo vuosia sitten, nyttemmin suosikkivärini on punainen.  Ensimmäinen kysymykseni Kristianille onkin, missä vaiheessa väri alkoi muuttua? Vastaus oli yksinkertainen. Hän kertoi tehneensä ensimmäiset työt rasvakynillä, joita ei alkuun ollut saatavina muuta kuin vihreinä ja sinisinä.  Nykyiset maalaukset syntyvät akryyliväreillä, monotypiat öljyvärillä. Tietysti minua kiinnosti sekin, mistä idea puihin alunperin syntyi? Ensimmäiset puutarhat syntyivät millimetripaperille arkkitehtuurisena satiirina. Kaupunki- ja rakennuskuvat ironisoivat nykyistä arkkitehtuuria. Kaupunkimaalauksissa talot ovat kiinni toisissaan, lomittain ja päällekäin, ympäristö rakennetaan niin täyteen, ettei edes ilma mahdu luikertelemaan seinien välissä. Talojen ikkunat ovat usein sokeita, mustia neliöitä. Joissakin töissä ikkunoissa on kuitenkin valo, eli siellä, kivikasan keskellä on inhimillistä elämää. Tauluissa, joissa talot on harvemmassa, on aina valot ikkunoissa. Olisiko selkeä kannanotto?  Telttateeman kuvittelen mielessäni olevan keino päästää meidät välillä ulos rakennetun ympäristön puristuksesta. 
  Kutsun Kristianin uusimpia muotoja hellästi "pötkylöiksi", johon hän toteaa, että kyllä ne ovat puita, sypressejä. Ja niinhän ne ihan selvästi ovatkin. Ne ovat värikkäitä, huojuvia sypressejä, joiden muoto lähti lentoon, ja on nyt muuttumassa ilmapalloiksi. Ilmapallot valmistuvat tulevaan näyttelyyn Auran galleriaan, Turkuun.
Kysyn, mistä muotojen ideat kumpuavat, tulevatko ne yhtäkkiä, "poksahtaen" jostain? Harvoin kuulema niin käy. Muodot syntyvät prosessissa kokeilemisen ja hylkäämisen kautta. Joku idea voi muhia kymmenenkin vuotta käyttämättömänä, kunnes siihen yllättäen löytyy uusi, käyttökelpoinen kulma. Muodot kypsyvät hiljalleen uusiin suuntiin ja muodolla pitää myös olla joku tarkoitus. Tulee olemaan jännittävä nähdä, mitä seuraa ilmapallojen jälkeen, mihin muotoon ne asettuvat aikansa lennettyään.
Uteluuni, onko lopputulos aina sellainen kuin taiteilja on visioinut, saan vastauksen, että aika harvoin on.
-   Vaikka luulee tietävänsä tarkkaan mitä on tekemässä, niin prosessi voi lähteä yllättäviin suuntiin.
-   Mitä tekisit, jos aikaa olisi rajattomasti?
-   Muotokuvia, olen tehnyt yhden omakuvan ja vaimon muotokuvan. Se laji kiinnostaisi, ehkä tulen tekemään niitä enemmänkin tulevaisuudessa.

Ohikulkiessani  näen taiteilijan usein seisomassa työnsä ääressä. Luovuuden lisäksi pitää olla hyvä fysiikka, että jaksaa päivästä toiseen pikkutarkkaa ja hidasta "näpräystä", kuten hän itse sanoo.  Nopeuttaa ei voi, koska silloin jälki ei ole hyvä. Joillakin taiteiljoilla on tapana kuunneella musiikkia maalatesssaan. Krokforsin ateljeessa on hiljainen ja harras tunnelma.

Lisää kuvia Kristian Krokforsin töistä.  KUVAT

Kristian Krokforsin töitä on nähtävillä seuraavan kerran Turussa, Auran galleriassa 20.2 - 11.3.
Voit ottaa myös yhteyttä taiteilijaan suoraan:    k.krokfors@hotmail.com

KATSO PÄIVITETTY NÄYTTELYKALENTERI

GALLERIAKÄRPÄNEN FACEBOOKISSA, LIITY MESSIIN!